Hyppää sisältöön
  1. Etusivu
  2. Artikkelit

Ryhmäpuheenvuoro investointiohjelmasta vuosille 2027-2036

Kaupunginvaltuutettu Kaisla Rahkola kävi 16.11.2026 valtuuston kokouksessa pitämässä ryhmäpuheenvuoron:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat,

käsillä on jälleen kaupungin investoinneista päättäminen seuraavalle kymmenelle vuodelle. 

Kiitos investointiohjelman valmisteluryhmälle. Ohjelmasta on muodostunut kokonaisuus, jonka vasemmiston valtuustoryhmä voi hyväksyä. Jatkossa toivomme investoiniohjelman käsittelylle aikataulua jossa, lautakuntien lausuntokierroksen jälkeen ohjelmaan tehtäisiin mahdollisimman vähän muutoksia. 

Reflektoin tässä puheenvuorossa investointiohjelmaa suhteessa keväällä hyväksyttyyn strategiaan.Tein sormiharjoituksen ja lajittelin investointiohjelman kohteet strategian päämäärien alle sen mukaan mitä päämääriä niiden voisi ajatella edistävän. Moni päämäärä on monitahoinen, eikä niitä aina edistetä investoinneilla, vaan käyttötalouden raamien sisällä. Lopputuloksena päättelin että määrärahat ohjaavat Järvenpäätä pääosin hyvin kohti strategian mukaista kehitystä. 

Tammikuusta alkavan 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat 325 miljoonaa euroa, mikä on maltillisesti (1,4 milj. e) vähemmän kuin edeltävässä 10 -vuotisohjelmassa. Nyt valmistelussa on tehty karsintoja ja viivästyksiä erityisesti uusien asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen ja talonrakennuksen hankkeisiin. 

Asuinalueiden lykkääminen vaikuttaa myös verotulokertymään ja kunnan elinvoimaan. Strategian tavoite monipuolisesta asuntotuotannosta tulee pitää mielessä kun asuinalueiden rakentamista lykätään.

Vuoteen 2035 järvenpääläisten määrän ennakoidaan kasvavan 11,6%. Laskennallisesti näyttää siltä, että nykyisen koulu- ja päiväkotiverkon kapasiteetti riittää seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kouluihin ja päiväkoteihin varatut investoinnit ovatkin JYKin 2. vaihetta ja Kartanon koulua lukuun ottamatta peruskorjauksia ja tilojen turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen liittyviä välttämättömiä investointeja.

Kartanon koulun osalta kannatamme pohjaesityksen mukaista investoinnin aikaistamista. Olemme uudisrakennuksen puolella, sillä koululaiset ja koulun henkilökunta ansaitsevat oppimista tukevat ja ennen kaikkea terveelliset tilat. Koulu- ja päiväkoti-investoinnit tukevat strategian tavoitteista erityisesti lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja henkilöstön hyvinvointia.

Uusiin yritysalueisiin investoidaan yleiskaavan mukaisilla alueilla. Lisäksi vireillä on osayleiskaava Pohjois-Wärtsilään, joka mahdollistaisi isojen yritystonttien rakentamisen alueelle. Investoinnit ovat perusteltuja mm. työpaikkojen ja yhteisöverotulojen kasvattamisen kannalta. Ryhmämme suhtautuu Pohjois-Wärtsilään kaavailtavaan uuteen yritysalueeseen varauksella. Alueella on runsaasti luontoarvoja, joiden tuhoutumista emme hyväksy. Lisäksi rakentamisolosuhteet ovat heikot ja häiriö nykyisille asukkaille ilmeinen. Tuleeko infrainvestoinneista kalliimpia kuin lopullinen hyöty? Odotamme osayleiskaavan luonnosta ja siihen liittyviä selvityksiä, jotta pääsemme näkemään millaisella ratkaisulla aluetta voitaisiin lähteä kehittämään. Seuraavilla investointiohjelma kierroksilla on vielä mahdollista siirtää määrärahat jollekin toiselle hankkeelle, mikäli alue osoittautuu mahdottomaksi kehittää. 

Keskustan kehittäminen kytkeytyy voimakkaasti sekä yritystoiminnan edellytyksiin että asuinrakentamiseen. Tällä hetkellä keskusta on surullisessa kunnossa Bulevardikorttelin ja OP-korttelin jumittaessa. Kävelykadun ja torin peruskorjaukset ovat toivottu parannus, mutta toisaalta keskustan kehittämiseltä kokonaisuutena on karsittu ja aseman seudun kehittämiseltä vieritetty määrärahoja suunnitelmakauden ulkopuolelle. Valtuustoryhmämme pitää tärkeänä, että keskusta saa ansaitsemansa huomion eikä asemanseudun kehittämistä unohdeta. 

Rantapuiston, Vanhankylänniemen ja puistojen peruskorjauksiin varatut rahat on nyt nipistetty minimiin. Puistojen peruskorjausbudjetti mahdollistaa vain kaikkein kiireellisimmät rikkinäisten leikkivälineiden uusimiset. 

Liikunta- ja kulttuuripalveluiden osalta investointiohjelma näyttää vihreää valoa monelle odotetulle hankkeelle, joiden vaikutukset asukkaiden hyvinvointiin ovat ilmeisiä. Olemassa oleviin liikuntapaikkoihin investoidaan, tosin uimahallin ja Piirosen investointeja on viivästetty. Muutamia uusia ulkoliikuntapaikkoja saadaan investointiohjelman mukaisesti rakennettua. Nämä tukevat erityisesti tavoitteita yhteisöllisyydestä, eri-ikäisten kohtaamispaikoista ja osallisuudesta ja parantavat liikunnan saavutettavuutta. Järvenpäätalon peruskorjaus, uusi taidemuseo ja Suvirannan museointi tukevat hyvin strategian tunnettu kulttuurikaupunki päämäärää. 

Mitkä strategian tavoitteet sitten jäävät investointien valossa hieman valjuiksi? Näitä ovat hiilineutraalius ja viheralueverkoston kehittäminen. Hiilineutraaliustavoite ja viheralueverkoston kehittäminen ovat osittain ristiriidassa uudisrakentamisen kanssa. Uudisrakentaminen lähtökohtaisesti heikentää tilannetta päästöjen ja viheralueiden määrän suhteen. Täydennysrakentamiseen panostaminen olisi perusteltu vaihtoehto sekä infran tuomien päästöjen, että viheralueiden säilyttämisen kannalta. Myös peruskorjauksia tulisi suosia kun mahdollista. Liikenne- ja ympäristöinvestoinneista löytyy kuitenkin myös hiilineutraaliuteen kannustavia investointeja kuten pyöräilyn kehittäminen, katuvalaistuksen uusiminen ja hulevesirakenteet. 

Investointien tarkoitus ei ole ainoastaan tukea kasvua ja kehitystä (saati strategian tavoitteita). Investoinnit ovat suuressa määrin myös nykyisen toiminnan ja infran ylläpitämistä: rakennusten, katujen ja puistojen peruskorjauksia. Moni investointi onkin niin sanotusti välttämätön toiminnan jatkamisen kannalta. Vasemmiston valtuustoryhmä on iloinen siitä, että kaupungilla on varaa seuraavan kymmenvuotiskauden aikana investoida välttämättömyyksien lisäksi myös kulttuuriin ja sivistykseen.