Vasemmiston valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää aiheen avartavasta esittelystä ja hyvästä seurantaraportista. Oli ilo todeta, että suurin osa Resurssiviisauden tiekartan toimenpiteistä on päästy toteuttamaan ja aloittamaan ajallaan. Huolta herättää kuitenkin kestävyystavoitteisiin pääseminen; Toimenpiteistä huolimatta tavoitteiden saavuttaminen on kaukana ja tavoitevuoden lähestyvät. Ryhmäämme huolestuttaa myös kaupungin resurssien riittävyys ilmasto- ja ympäristötyön edistämiseksi.
Resurssiviisaudelle asetetut tavoitteet ovat hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä ja jätteettömyys ja kestävä kulutus vuoteen 2050 mennessä. Jotta saavuttaisimme hiilineutraaliustavoitteen, tulisi hiilidioksidipäästöt yli puolittaa seuraavassa kymmenessä vuodessa. Tavoitteena on, että päästöt olisivat 2035 alle 40 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Nämä jäljelle jäävät päästöt on allokoitu kompensoitavaksi kaupungin hiilinieluilla sekä nieluja kasvattamalla. Päästöjen seurannassa on kuitenkin aukko maankäytön muutosten osalta. Toistaiseksi Järvenpää ei ole selvittänyt hiilinielujemme kokoa. Tulevaisuudessa nielujen laskentamallien kehittyessä sitä voisi harkita.
Maankäyttösektorilla tulisi voimakkaammin huomioida myös hiilinielunäkökulma, sillä kaupunkimme kasvu on jo nyt osin vaikea yhteensovittaa hiilinielujen säilyttämisen kanssa. Kun tarkastelin vireillä olevia kaava- ja rakennushankkeita on metsää, siis hiilinieluja, uhan alla ainakin Pohjois-Wärtsilän osayleiskaavan alueella ja Wärtsilän alueelle suunnitellun Oriolan logistiikkakeskuksen paikalla. Vireillä olevista asemakaavoista Mikonpelto II yritysalue nakertaa metsää ja jo kaavoitetun Ainolan aluekeskuksen paikalla muutamat korttelit tulevat rakentumaan puustoisille alueille.
Joukkoliikenteeseen tukeutuva yhdyskuntarakenne vähentää liikenteen päästöjä, mutta täydennysrakentaminen on haastavaa yhteensovittaa viherverkoston jatkuvuuden, saavutettavuuden ja luontoarvojen kanssa.
Päästöjen vähentämisen osalta matalalla roikkuvat hedelmät on poimittu. Nyt olisi pystyttävä vähentämään mm. tieliikenteestä ja lämmityksestä muodostuvia päästöjä. Työtä pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi on jatkettava tavoitellun kulkumuotojakauman saavuttamiseksi. Hieno uudistus olisi myös bussien käyttövoiman vaihtaminen uusiutuvaan energialähteeseen.
Lämmityksen osalta Järvenpäälle hyvä uutinen on, että Tuusulanjärven Lämpö on lopettamassa turpeen ja maakaasun käytön polttoaineena vuonna 2027 (Tuusulanjärven Lämpö Oy vastuullisuusraportti 2024). Silti uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä ja mm. öljylämmityksestä luopumista tulisi edelleen kannustaa.
Vaikka kulutusperustaisten päästöjen kehitys on ollut myönteistä ja Järvenpää sijoittuu vertailukuntien joukossa parhaimmistoon, on asukaskohtaisen hiilijalanjäljen kestävä taso vielä kaukana. Huomionarvoista on että vuosina 2022-2024 Järvenpäässä tapahtuneesta päästöjen laskusta suuri osa johtuu rakentamisen päästöjen pienenemisestä. Rakennusalan elpyessä päästöt todennäköisesti kasvavat. Kaupungin tuleekin ohjata toimijoita hiiliviisaaseen rakentamiseen, jotta rakentamisen päästöjen kasvu ei syö sitä pientä kehitystä jota kulutuksen päästöissä on saavutettu.
Ryhmämme on tyytyväinen että koulujen viikoittainen kasvisruokapäivä on otettu käyttöön ja että linjastoissa on nykyään valittavana kasvisruokavaihtoehto. Ruokahävikkiä on pystytty vähentämään mm. Yhdessä katettu -mallilla, jossa koulujen ja päiväkotien ylijäämäruokaa jaetaan ruoka-apuna. Kouluruokailuissa kehitettävää olisi erityisesti biojätteen määrän vähentämisessä. Jätteettömyyden tavoite on luisunut kauemmas ja sekajätteen määrän suhteen kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa. Jätteen määrän vähentämiseksi ja lajitteluasteen nostamiseksi on edelleen tehtävä töitä.
Kaupungin omista hankinnoista syntyviin päästöihin voidaan vaikuttaa sisällyttämällä hankintoihin ympäristökriteereitä. Viime vuonna kriteereitä oli puolessa hankinnoista. Osuutta olisi syytä kasvattaa ja osaamista kestävistä hankinnoista lisätä.
Päätöksenteossa oleva palveluverkkouudistus mahdollistaa kehitystyön myös resurssiviisauden saralla. Päiväkotien vähentäminen, eli niiden saavutettavuuden heikentäminen ei edistä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntarakennetta. Kun kohteita uudistetaan ja peruskorjataan, hankkeet on tehtävä resurssiviisaus huomioiden. Kartanon koulun uudisrakennus, JYK 3 hanke ja peruskorjattavat ja purettavat päiväkodit mahdollistavat pilotoinnin ja jatkokehittämisen mm. vähähiilisen rakentamisen periaatteiden, irtaimiston kierrättämisen ja massansiirtojen optimoinnin osalta. Lisäksi hankkeissa voidaan tukea viheralueverkostoa vehreyttämällä piha-alueita.
Resurssiviisauden tiekartan aloittamatta jääneet ja keskeneräiset toimenpiteet tulee pikimmiten saattaa valmiiksi tai ottaa toimintatavaksi. Koska suuret kestävyystavoitteet ovat silti vielä kaukana tarvitsemme uusia keinoja, koko kaupunkiorganisaation läpileikkaavaa kehitystyötä ja yhteistyötä sidosryhmien ja ympäryskuntien kanssa. Niukkojen resurssien aikana työ tulee kohdistaa vaikuttavimpiin toimenpiteisiin. Päättäjänä toivon, että pääsemme jatkossa arvioimaan kaikkien päätösten vaikutuksia paremmin myös resurssiviisauden näkökulmasta.