Strategian avulla luomme yhteistä maaperää Järvenpään kaupungin kehittämiselle tulevina vuosina. Ryhmillä on luonnollisesti erilaiset tavoitteet ja painotukset kaupungin kehittämiseen ja siksi yhteisen suunnan löytäminen on toisinaan haastavaa. Vasemmiston valtuustoryhmän puolesta haluan kiittää viranhaltijoita hyvästä valmistelusta ja muita ryhmiä yhteistyöstä strategian laadinnassa. Tänään esiteltävä strategia on alusta, joka antaa lähtökohdat lisätä hyvinvointia kotikaupungissamme.
Lakisääteisten peruspalveluiden järjestäminen on tehtävämme strategiasta huolimatta. Strategialla ohjaamme erityisesti sitä, mihin suuntaamme huomiomme ja resurssimme peruspalveluiden järjestämisen lisäksi. Esimerkiksi kun asetamme päämääräksi olla inhimillinen kotikaupunki, pelkkä perusopetuksen järjestäminen ei riitä, vaan tavoittelemme muun muassa sitä, että kaikki lapset kokevat olonsa turvalliseksi ja saavat olla oma itsensä koulussa.
Inhimillinen kotikaupunki päämärään yhdistyy monta hyvää tavoitetta. Myös niiden saavuttamiseksi asetetut mittarit ovat suurimmaksi osaksi onnistuneina. Näemme erittäin toivottuna parantaa vieraskielisten kotoutumista niin lasten kielitaidon, kuin koko väestöryhmän kotoutumisen kehittämisen kautta. Mittaristossa tosin kotoutumisen tukeminen voisi näkyä paremmin.
Strategia nostaa päämääräksi kaupunkimme tunnettuuden kasvattamisen kulttuurikohteena. Tähän kytkeytyy matkailu- ja kulttuuriliiketoiminnan lisääminen. Nämä ovat perusteltuja tavoitteita, sillä Järvenpään historiallisen saati nykyisen kulttuuripääoman potentiaalia ei olla onnistuttu täysin hyödyntämään. Kulttuurin saralla toivomme strategian ohjaavan meitä päätöksiin, joissa kulttuurin tekijät ja arvo todella tunnustetaan ja resursseja ohjataan kaupunkikulttuurille.
Kasvusta keskusteltiin laajasti strategiaa työstettäessä ja päämääräksi on muotoutunut elinvoimainen kasvukaupunki. Tähän päämäärään listattujen mittareiden perusteella tavoittelemme mm. väestön, verotulojen per asukas ja yritysten liikevaihdon kasvua. Väestönkasvua tärkeämpänä pidämme mm. työllisyyden kasvua, nuorisotyöttömyyden vähenemistä ja kuntamme kykyä houkutella lapsiperheitä. Strategialla tavoittelemme myös monipuolista asuntotuotantoa ja joukkoliikenteen kehittämistä, mutta näille ei ole esitetty mittareita.
Elinvoiman edistäminen ja vastuullinen varainhoito ovat kunnan perustehtäviä, joten taseeseen kertynyt ylijäämä tai lainamäärämme eivät ole kovin hyviä strategisia mittareita. Emmehän tavoittele kirjastokirjojen lainamäärän maksimointiakaan, vaan kuntalaisten sivistyksen ja lukutaidon lisäämistä. Ylijäämän maksimoinnin sijaan strategian tulee ohjata jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin lisäämiseen.
Viihtyisä järvikaupunki päämäärässä yhdistyy ympäristön tilaan ja kaupunkikuvaan liittyviä tavoitteita. Kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita ja mittareita on asetettu onnistuneesti resurssiviisauden tiekartassa, josta ne ovat siirtyneet kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan. Hiilineutraaliutta tavoittelemme vuodelle 2035. Hiilineutraaliuden osalta kehitys ei ole ollut riittävällä tasolla siihen nähden kuinka nopeasti tavoitevuosi lähestyy. Kannatammekin vihreiden esitystä nostaa hiilineutraaliustavoite myös strategiaan.
Järvikaupunkina Tuusulanjärvestä huolehtiminen tulisi tuoda selkeämmin esiin strategiassa. Haluamme, että järven luonto- ja virkistysarvo huomioidaan strategian mittareissa. Ekologiseksi tilaksi tavoitellaan hyvää vuoteen 2030 mennessä (Resurssiviisauden seurantaraportti 2025). Mittauksia tehdään kuuden vuoden välein, mikä on nähdäksemme turhan väljä seuranta näin oleelliselle tavoitteelle. Edellinen mittaus on tehty 2025, mutta sen tuloksia ei ole vielä resurssiviisauden seurantaraportin 2025 tekohetkellä ollut saatavilla. Viimeisin tieto järven tilasta on tyydyttävä (v. 2019). Seuraava mittaus tehtäisiin vasta 2031, eikä näin ollen palvele tavoitteen saavuttamista. Haluamme strategiassa korostettavan myös järven virkistysarvoa, johon veden laadun paraneminen vaikuttaa oleellisesti. Veden laadun paraneminen vaikuttaa positiivisesti myös muihin strategian päämääriin, kuten matkailuliiketoiminnan edellytyksiin.
Esitämmekin muutosehdotuksena, että viranhaltijat valmistelevat päämäärän viihtyisä järvikaupunki Tuusulanjärven vedenlaadusta huolehtimiselle oman mittarin.
Strategian täytyy johtaa tekoihin. Jotta paperi ei jää tyhjiksi sanoiksi, tärkein osa strategiasta ovatkin tavoitteiden edistymistä kuvaavat mittarit. Usein toisteltu asia kun on, että sitä ei välttämättä saada mitä tavoitellaan, mutta sitä todennäköisesti saadaan mitä päätetään mitata. Mittareiden valmistelulle olisimmekin toivoneet avoimempaa prosessia.