Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman painopisteet ja tavoitteet 2022–2025 olivat
Osallisuus, liikunnallinen elämäntapa ja turvallinen arkiympäristö ja mielen hyvinvointia.
Hyvinvointikertomus on yhteenveto tilastoista ja toimista, joita Järvenpäässä on hyvinvoinnin edistämiseksi tehty. Osa tilastoista on vuodelta 2024, osa vuodelta 2025, joten ajantasainen tieto osasta kertomusta jää uupumaan.
Nosto hyvinvointisuunnitelmasta:
“Joka neljäs keskiuusimaalainen kokee, että kulttuuripalveluja (pl. kirjastopalvelut) ei ole tarjolla riittävästi” kerrotaan hyvinvointisuunnitelmassa.
Iloksemme voin kertoa, että Keusoten alueellisen hyvinvointisuunnitelman osana on osallisuusohjelma sekä kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelma.
Keusoten alueellinen hyvinvointisuunnitelma on rakennettu ja sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä alueen kuntien kanssa, joten tämä kertomus sekä alueellinen suunnitelma limittyvät laajasti yhteen.
Kulttuurihyvinvointi kuuluu kaikille, ja sen toteutuminen edellyttää esteettömiä ja saavutettavia palveluja. Valtuustoryhmämme toivoo, että Järvenpäässä on varattu riittävä resurssi tähän yhteiseen työhön ja palvelujen tarjontaan mitä alueellinen hyvinvointisuunnitelma edellyttää
Kun verrataan hyvinvoinnin nettokustannuksia Keusoten alueen sisällä, on Järvenpään resurssi selkeästi pienempi kuin muualla Keusoten alueella. Me käytimme hyvinvoinnin resursointiin (luvut vuodelta 2024) noin 10 % vähemmän verrattuna alueen kokonaissummaan ja näissä vertailuluvuissa näkyy, miten vuosi vuodelta on käyttämämme summa pienentynyt.
Tämä kehityssuunta on itsessään huolestuttava ja nostaa esiin kysymyksen, onko meillä riittävä resurssi Järvenpäässä tuottamaan hyvinvointia asukkaillemme?
Huoltosuhteen muutos, tarkemmin väestöllinen huoltosuhteen muutos
Ikäryhmän 75–84- v. määrä on alueellamme kasvanut 2020-luvulla 41 % suhteessa aiempaan, ja taas alle 15-vuotiaiden lasten määrä suhteessa pienentynyt.
Huoltosuhde muuttaa isosti muotoaan alueellamme, ja tämä varmasti tulee heijastumaan palvelujen tarpeeseen sekä hyvinvoinnin edistämisen painopisteisiin ja tämä on tärkeää huomioida tulevaisuutta suunnitellessa.
Seuraavaksi muutama tavoite kertomuksesta.
“Tuemme terveellisiä elintapoja arjessa”
Yläkoululaisista lähes puolet, 46 %, ei syö aamupalaa joka aamu. Koululounaan syö päivittäin 43 % ja suunta on valitettavasti laskussa, lisäksi päivittäin koululounaan syövien lukiolaisten määrä on laskenut huolestuttavan paljon, 72 % -> 54 %. Valtuustoryhmämme pohti voisiko aamupalakokeilu yläkoulussa ja lukiossa olla nuorten oppimistaja hyvinvointia tukeva ratkaisu tähän? Esimerkiksi Keudalla Järvenpäässä on aamupuuro maksutta opiskelijoille tarjolla, muista oppilaitoksista en tiedä.
“Lisäämme liikettä ja vahvistamme fyysistä toimintakykyä”
ja fyysinen toimintakyky on kertomuksen mukaan edennyt parempaan suuntaan, tämä on hieno asia. Valtuustoryhmämme näkee, että kuntana voimme tukea kaikkien järvenpääläisten lasten- ja nuorten liikkumista tarjoamalla kohtuuhintaista harrastamista, sekä laajentaa ja kehittää lähiliikuntapaikkoja -tämä toki palvelee kaikkia kuntalaisia.
“Ehkäisemme kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää”
Kouluissa on oltava riittävät resurssit tukea lasten ja nuorten kasvua, aikatauluttomia aikuisia. Tunnetaitojen kasvatukseen panostettava jatkossakin, Ikätasoinen seksuaalikasvatus vahvistaa omien, sekä muiden ihmisten, rajojen tunnistamista ja asettamista sekä osaltaan ehkäisee seksuaalista häirintää ja esimerkiksi grooming-ilmiötä.
“Vahvistamme osallisuutta ja yhteisöllisyyttä”
Valtuustoryhmämme kannattaa demokratiakasvatuksen lisäämistä lapsille ja nuorille. Nuorten oman Osbun toteuttamista uudestaan. Lisätään mahdollisuuksia niin lasten ja nuorten keskinäiseen kohtaamiseen kuin sukupolvet ylittävää kohtaamista.
Järvenpäässä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on selvästi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä kehityskulkuja. Yhä useampi nuori myös valitsee kokonaan päihteettömyyden. Siinä rinnalla kuitenkin mielenterveyden haasteet, kiusaaminen, yksinäisyyden kokemus ja seksuaalinen häirintä eivät ole kadonneet. Näihin ilmiöihin ja juurisyihin on yhä päästävä kiinni ja pyrittävä takaamaan kasvurauha lapsille ja nuorille sekä tarjoamaan riittävää tukea, kun sitä tarvitaan.
Huolimatta erinomaisesta hyte-kertoimesta, huoli nousee työikäisen väestön hyvinvoinnista Järvenpäässä. Taloudellinen kuormitus, mielenterveyden haasteet ja yksinäisyyden lisääntyminen.
Kun vertaa lukuja työikäisten kohdalla valtakunnallisesti, on Keusoten alueella, eli myös Järvenpäässä työikäinen väestö ylipainoisempaa, vähemmän liikkuvaa sekä vähemmän onnellista verrattuna muuhun Suomeen. Tämä on huolestuttava kehityssuunta.
Osallisuuden vahvistaminen lisää tutkitusti hyvinvointia ja hyvinvoivat ihmiset tekevät omaa hyvinvointiaan tukevia valintoja. Mitä useampi henkilö voi hyvin yhteisössä, sitä paremmin koko yhteisö voi. On se yhteisö sitten kaveriporukka, harrastusporukka, perhe, työyhteisö, kaupunki tai valtio.
On se myös niin, että aikuisten haasteet heijastuvat valitettavan usein myös lasten ja nuorten hyvinvointiin. Keskiössä on oltava kaikkien järvenpääläisten hyvinvointi. Vahvistamalla kaikkien kuntalaisten osallisuutta lisäämme kaikkien hyvinvointia.
Hyvinvoinnin edistäminen on asia mitä tehdään tiiviissä yhteistyössä läpi leikaten kaikkien kaupungin palvelualueiden kanssa ja samoin yhteistyössä hyvinvointialueen, lähikuntien ja järjestöjen kanssa. Tämä on vaativaa työtä ja ollakseen vaikuttavaa, se vaatii riittävän panostuksen resursseihin.
Valtuustoryhmämme haluaa kiittää kaikkia kertomuksen laadintaan osallistuneita!